Aiheet:
- Breakout-laatikko
- Lue elektroniikkakaavio
- Mittaa irrotuslaatikossa olevalla yleismittarilla
- Mittaa irrotuslaatikossa olevalla oskilloskoopilla
Breakout box:
Breakout box on työkalu mittausten suorittamiseen. Breakout boxin avulla pistokkeita ei tarvitse avata eikä kaapeleita tarvitse kuoria mittauksia varten. Jokaisella johdolla on oma mittauspisteensä. Alla olevassa kuvassa on esimerkki jakolaatikosta.
Jos jännitteitä on mitattava ohjausyksiköstä, se voidaan tehdä vain, kun pistoke on kytketty. Ensinnäkin, hyviä mittauksia ei voida koskaan tehdä irrotetulla pistokkeella ja toiseksi moottori ei voi käydä, jos tämä koskee moottorin ohjausyksikköä. Valitettavasti tästä syystä kaapelit ovat joskus puhjenneet. Työntämällä mittatappi johtoon voidaan mitata tämän johdon jännite. Eristys on kuitenkin vaurioitunut, joten uusi vika ilmenee kuukausia tai joskus jopa vuosia myöhemmin liiallisen kosketusvastuksen tai kaapelin katkeamisen vuoksi; Kosteus pääsee nyt helposti kaapeliin. Tämä voidaan estää irrotuslaatikolla. Hyvämaineiset autokorjaamot ja hyvin koulutetut asiantuntijat eivät koskaan lävistä kaapeleita, vaan käyttävät irrotuslaatikkoa.
Oikeanpuoleisessa kaaviossa on ohjauslaite, joka on kytketty erilaisiin antureihin ja toimilaitteisiin. Tämä ei ole vielä purkauslaatikko, vaan hyvin toimiva moottorin hallintajärjestelmä.
Toimilaitteissa (vasemmalla) ja antureissa (oikealla) on kaksi tai useampia johtoja pistoketta kohden. Nämä yhteydet ovat usein:
- plus (12 tai 5 volttia);
- pasta;
- signaali tai ohjaus.
Antureiden ja toimilaitteiden mittausten suorittamiseksi voit tarkistaa, onko komponentin anturissa tarpeeksi tilaa yleismittarin tai oskilloskoopin nastojen työntämiseen. Pistokkeet ovat usein vedenpitäviä, eikä koskettimiin pääse käsiksi vahingoittamatta kaapelia. Kaapelin kaljuuntaminen tai kaapelin lävistäminen ei tietenkään ole viisasta! Hyvien mittausten suorittamiseksi voidaan ohjauslaitteen ja antureiden/toimilaitteiden väliin sijoittaa irrotuslaatikko. Tämä näkyy alla olevasta kaaviosta.
Ohjausyksikön pistoke oikealla olevassa kaaviossa on sijoitettu suojakoteloon. Katkaisulaatikon pistoke on vuorostaan kytketty ohjausyksikköön. Tällä tavalla anturit ja toimilaitteet ovat edelleen kytkettyinä ohjauslaitteeseen, joten koko järjestelmä toimii ilman häiriöitä. Katkaisulaatikossa on johtojen välinen liitäntä.
Breakout box sisältää kaikki liitoskohdat; Alla olevassa kuvassa nämä liitännät näkyvät ympyröinä numeroiden yläpuolella. Näiden liitäntöjen numerot vastaavat ohjausyksikön pin-numeroita. Jokaisella ohjausyksikön pistokkeessa olevalla johdolla on siksi oma mittauspisteensä irrotuslaatikossa. Vastukset näkyvät johtojen ja liitoskohtien välissä. Nämä vastukset ovat usein noin 500 ohmia ja ne suojaavat mahdollisesti virheellisesti suoritettua mittausta. Ilman näitä vastuksia ohjauslaitteen räjähtämisen mahdollisuus on huomattavasti suurempi.
Esimerkki mittauksesta: Kun anturilta 1 tuleva signaali on mitattava, kiinnostaa anturin liittimen nastanumeroiden 1 ja 2 jännitteet (nämä numerot on kirjoitettu pienillä johtojen viereen).
Vaaleanpunainen johto on kytketty nastaan 1 ja sininen nastaan 2. Kun pistoke on eristetty, jännite on mitattava linjan alempana, eli ohjausyksiköstä tai suojakotelosta. Vaaleanpunaiset ja siniset johdot menevät irrotuslaatikon nastoihin 13 ja 14. Tässä nastoista 13 ja 14 mitatut jännitteet ovat siis samat kuin jos mittaukset olisi otettu suoraan ohjauslaitteen pistokkeesta tai suoraan anturin pistokkeesta.
Yllä olevassa esimerkissä on pitkänomainen jakolaatikko, jossa on 20 liitäntää. Todellisuudessa erotuslaatikot ovat usein neliön tai suorakaiteen muotoisia, ja joskus niissä on yli 100 yhteyttä. Usein voidaan myös kytkeä useita pistokkeita jakolaatikkoon. Siinä tapauksessa kiinnitä erityistä huomiota koodaukseen. Jos esimerkiksi jäähdytysnesteen lämpötila-anturi on mitattava, sinun on ensin tarkistettava, mikä ohjauslaite ja siten mihin pistokkeeseen tämä anturi on kytketty (esim. T60). Breakout-ruutu näyttää myös muita merkityksiä, esimerkiksi T45 ja T32; nämä ovat erilaisia liittimiä. Oikea pistoke löytyy kytkentäkaaviosta.
Lue elektroniikkakaavio:
Alla olevan tarinan selventämiseksi mittojen avulla selitetään kaikki asiaankuuluvan sähkökaavion käsitteet, nimitykset ja lyhenteet. Alla oleva kaavio on "vesiputous" -tyyppinen. Tämä tarkoittaa, että plus(t) tulevat ylhäältä ja että massa on alhaalla. Virta kulkee itse asiassa ylhäältä alas. Liitin 30 on vakio plus, liitin 15 on kytketty plus. Tässä syötetään virransyöttöjännite, kun auton sytytysvirta on kytkettynä. Liitin 31 on akun maadoitus.
Alla oleva kaavio on osa polttoainejärjestelmää, jossa on polttoaineen paineanturi ja polttoaineen syöttöpumppu kellukeelementillä:
Sulakkeet F21 ja F22 sijaitsevat sulakepitimessä C. Tämä sulakepidike sijaitsee kojelaudassa, vasemmalla kuljettajan puolella. Ohjausyksikkö (nimeltään R16) on moottorin ohjausyksikkö. Tämä sijaitsee moottoritilan takana lähellä tuulilasinpyyhinmekanismia. Kaaviossa on kaksi mustaa nuolta ohjausyksikön vasemmalla ja oikealla puolella; nämä osoittavat, että ohjausyksikkö on suurempi kuin kuvassa. Voidaan myös nähdä, että pin-numeroilla ei ole loogista järjestystä; alkaen nastasta 2 ja 3, jota seuraa 26, 38 ja 39. Ohjausyksikön pistokkeessa nastanumerot kasvavat tasaisesti nastasta 1 alkaen nastaan 75. Kaikki ohjauskeskukseen menevät ja sieltä lähtevät johdot on kytketty näihin ohjausyksikön liitännät anturit ja toimilaitteet kytketty.
Jokaisella johdolla on oma PIN-numero ja väri. Värien selitys löytyy selityksestä. Ro/sw-johto tarkoittaa, että se on punainen lanka, jossa on musta viiva (ei päinvastoin).
Lisäksi komponentit, kuten anturi ja pumppu, on merkitty koodilla (A1 ja A2). A2:ssa on kaksi johtoa, jotka kulkevat maahan; yksi säiliön kellukkeen säädettävälle vastukselle ja yksi pumpun sähkömoottorille.
Kaavion oikealla puolella näet myös CAN-väylän johdot, joissa on CAN-high ja CAN-low. Nämä johdot menevät liittimeen T15, liitäntöihin 12 ja 13. Liitin T15 sijaitsee eri paikassa autossa; tämä paikka löytyy korjaamon asiakirjoista. Tässä tapauksessa se koskee Gatewayn pistoketta. Tätä kaaviota käytetään seuraavissa esimerkeissä, joissa mittaukset tehdään yleismittarilla ja oskilloskoopilla.
Katso myös sivu: Lue sähkökaaviot.
Mittaa irrotuslaatikon yleismittarilla:
Aikataulu näkyy jälleen alla. Tässä tapauksessa haluamme tarkistaa syöttöjännitteen. Kaavio osoittaa, että moottorin ohjausyksikön R94 pistokkeessa T16 on akun vakiopositiivinen nastassa 3:
Alla olevassa kuvassa mittaus tehdään yleismittarilla irrotuslaatikosta. Yleismittarin positiivinen nasta (punainen) on kytketty pistokkeen T3 liitäntään 94 (T94 näkyy oranssina). Massa mitataan sinisen liitännän kautta; tämä on itse purkulaatikon keskimassa.
Kaaviosta näkyy, että ohjausyksikkö on kytketty maahan johdon ja nastan 21 kautta. Jos negatiivista nastaa pidetään nastassa 21 ja jännite on 0 volttia, kun taas yleismittari näyttää 14,02 volttia keskimaadoituksen kautta, on mahdollista, että maadoitusjohto nastan 21 ja päällirakenteen maadoituspisteen välillä katkeaa. Tämä olisi selitys, jos vikakoodi on tallennettu maassa tapahtuneesta keskeytyksestä tai jos ohjausyksikköä ei voida kytkeä päälle.
Mittaa irrotuslaatikossa olevalla oskilloskoopilla:
Jännite voidaan mitata ajan myötä oskilloskoopilla. Tästä voi olla hyötyä muun muassa CAN-väylän signaaleja mitattaessa. Teemme tämän alla. Kaaviosta näkyy, että CAN-väylän johdot ovat ohjausyksikön R67 liittimen T68 nastassa 94 ja nastassa 16:
Oskilloskoopin kaksi mittausnastaa on kytketty irrotuslaatikon nastoihin 67 ja 68. Näiden mittapäiden maadoitukset on kytketty mihin tahansa auton maadoituspisteeseen. Kun kiikari on asetettu oikein, seuraava kuva tulee näkyviin:
Näistä esimerkeistä voi saada hyvän käsityksen siitä, miten irrotuslaatikkoa voidaan soveltaa käytännössä. Jännitteet voidaan mitata sekä yleismittarilla että oskilloskoopilla. Haittana on, että virtoja ei voida mitata.
Aiheeseen liittyvät sivut:
